Niin.
Hyviä kommentteja lapsettomille:
- "Neki eka yritti vuoden ja ei tärpänny, sit lopettivat yrittämisen ja ottivat ehkäisyn käyttöön ja sit sen ehkäisyn lopettamisen jälkeen tärppäs melkein heti" ---> Juu, mut niin ei käy kaikille!
- "Meilläki kesti niin kauan ennen ku tärppäs" ---> Niin, teillähän kesti jotain 6 kk...
- "Eihän niitä lapsia ole välttämätöntä hankkia" --> Niin, sanoisitko syöpäsairaalle, että ei siitä syövästä ole välttämätöntä parantua? (Pieni kärjistysvertaus)
- "Onhan pariskuntakin perhe" --> Jaa, oonko väittäny että ei ois?
- "Tehän ootte vielä nuoria" ---> Prkl, miten kauan me ollaan nuoria, kun kohta oon 30...Eikä lapsettomuus katso ikää siinä mielessä, että olipa 20-vuotias tai 40-vuotias, niin se lapsi joko tulee tai sitten ei
- "Voihan sitä adoptoida" ---> Niinpä, ei jaksa ees kommetoida
- "Minua stressaa se väistämätön tosiasia, että lapset pitäisi hankkiä seuraavan 10 vuoden aikana, jos niitä haluaa; mutta kun ennen sitä pitäisi ehtiä tehdä sitä ja tätä ja tuota" ----> Jaa, minä mahdan olla onnekas, kun en ole joutunut pohtimaan tuota, vaan joku ihan päätti minun puolestani, mitä tapahtuu
- "Vähän oon kateellinen teidän reissusta" (lapselliselta) ---> Arvaa monta miljoonaa kertaa mieluummin ottaisin pienen ihmisenalun sisälleni kasvamaan
- "Onhan niitä hoitoja" ----> Ne hoidothan siten ovatkin "vain hoitoja" joissa käydään vaan ihan normaalisti kaiken muun ohessa ja kaikki muu elämä pysyy entisellään. Niinpä vissiin. Lapsettomuus sekottaa elämän kokonaan, ja se vaikuttaa niiiiiiiiiiiiiiiin moneen elämänalueeseen ettei tosikaan.
Pointtina, että lapsettomuus ei ole vain lapsettomuutta, sitä että ei ole lasta. Siinä sekaantuu koko ihmisen elämä: itsetunto, ihmisarvo, terveys, mielenterveys, parisuhde, työ, vapaa-aika, ihmissuhteet....kaikki.
